Tekst
Pannussa homeinen kahvi ja lattialla astia
Sade huuhtoo ikkunoita
Eipä tarvitse niitä itse pestä
Ei mikään enää lähtemästä estä
Mut oon kuin betoniin valettu polviin saakka
Seläs näkymätön tuhatkiloinen taakka
Vaik edessä ois enää yksi rasti
En tiedä jaksanko hautaan asti
Olen vankina täällä ikuisesti
Myös hautausmaata kiertävät aidat
Kun päättyisi viimein maallinen pesti
Mut syvempään kuitenkin maahan vain kaivat
Pidän sinusta, mutten itseäni siedä
En tarvitse muita, sinusta en tiedä
Myönnän, jos mä lähden
Sen teen vain itseni tähden
Kesäkengät ja liian suuri huppari
Pakkasessa lähikauppaan
Vain muutaman kaljan jälleen noudan
Jos lisää tarvin, niin hyvin joudan uudelleen
Kun muutoin kuitenkin vain lähinnä makaan
En kotoa poistu syyttä ainakaan
Unohtakaa minut, tahdon olla yksin
Synnyin suruun ja minut puettiin pettymyksin
Olen vankina täällä ikuisesti
Myös hautausmaata kiertävät aidat
Kun päättyisi viimein maallinen pesti
Mut syvempään kuitenkin maahan vain kaivat
Pidän sinusta,mutten itseäni siedä
En tarvitse muita, sinusta en tiedä
Myönnän, jos mä lähden
Sen teen vain itseni tähden
Olen vankina täällä ikuisesti
Myös hautausmaata kiertävät aidat
Kun päättyisi viimein maallinen pesti
Mut syvempään kuitenkin maahan vain kaivat
Pidän sinusta, mutten itseäni siedä
En tarvitse muita, sinusta en tiedä
Myönnän, jos mä lähden
Sen teen vain itseni tähden
Myönnän, jos mä lähden
Sen teen vain itseni tähden
