歌词
Kun sä oot ollu ihan vaan töissä
Vieläkö tuoksut itseltäs?
Kun meet nukkuu, laittaako se vielä viestejä?
Mä annoin sulle anteeksi ihan pari viikkoo sitten, jee
Mut kuka siihen valheesi punoo omaa lankaa?
Mitä jos me ollaan metsä, jonka siimeksessä
Oksat tästä enää senkun tihenee
Mä toivoisin, että yhessä lähettäs
Ennenku nää varjot vielä pitenee
Sinne missä on taas asutuksii
Laittaisit meidän kotioven tiukemmin kii
Mut tää on metsä, jonka pimeydessä
Mä vaan toivoisin, et ottaisit kii mun kädestäni
Minkähänlainen asunto sil on?
Varmaan paljon beigempi
Missä sen teitte?
Sohvalla vai ruokapöydällä?
Mä annoin sulle anteeksi, kun sä mulle kerroit itse, jee
Silti kuvottaa ku kosket, vaik muuta mä en tahtoiskaan
Mitä jos me ollaan metsä, jonka siimeksessä
Oksat tästä enää senkun tihenee
Mä toivoisin, että yhessä lähettäs
Ennenku nää varjot vielä pitenee
Sinne missä on taas asutuksii
Laittaisit meidän kotioven tiukemmin kii
Mut tää on metsä, jonka pimeydessä
Mä vaan toivoisin, et ottaisit kii mun kädestäni
Hetken mä huutoani vaimensin
Ku mato kaarnaa se kaiversi
Mä luulin niin toisenlaiseksi sua
Mut kulta, me ollaan metsä, jonka siimeksessä
Oksat tästä enää senkun tihenee
Mä toivoisin, että yhessä lähettäs
Ennenku nää varjot vielä pitenee
Sinne missä on taas asutuksii
Laittaisit meidän kotioven tiukemmin kii
Mut tää on metsä, jonka pimeydessä
Mä vaan toivoisin, et ottaisit kii mun kädestäni
Joo, tää on metsä, jonka pimeydessä
Mä vaan toivoisin, et ottaisit kii mun kädestäni
(Toivoisin, et ottaisit kii mun kädestäni)