Moloken

Moloken is a real hybrid, with roots from the alternative metal and hard-core scene in the northern parts of Sweden (Umeå & Piteå). The band plays a unique combination of early 90’s Swedish death/doom metal, epic British 70’s progressive rock with a hardcore undertone and raw energy.

Their first fullength album ”Our Astral Circle” gives you the ambivalent musical experience of both epic and straight-on songs, some with intense vocals, others more mellow and almost totally instrumental. All with good diversity, dynamics and darkness that all melts together under this 54 minute long album.

Imperiumin Radar -A Black Shade of Neon arvio.

Suomalaisen Radarin parisen vuotta sitten julkaisema debyyttiomakustanne Remoras oli positiivinen yllätys: bändi oli maalannut slowcorensa kuulain ja haikein värisävyin ja toi tällä tavoin omaa ilmettään joskus liian homogeeniseen genreen.

Remorasin lyhyempi seuraaja, neljän kappaleen A Black Shade of Neon, jatkaa samoilla linjoilla. Jos edellisessä arviossani mainitsin vertauskohteena Neurosisin, tämän levyn kohdalla voisi puhua yhteyksistä Jesuun. Etenkin In Inquietude ja Where Other Were Honest (I’m a Lie) laahautuvat kevyin melodioin ja puhtain lauluin eteenpäin Justin Broadrickin hengessä, vaikka kyllä se raskaampi kitaravalli ja angstinen murinakin jossain kohdin tunnelmaan tunkeutuu.

Tärkein avain onnistumiseen eli musiikin luonnollinen mutta silti intensiivinen virta ja nostatus on Radarilla hyppysissä, ja se kuuluu A Black Shade of Neonillakin. Post-rock-maalailut ja -kasvatukset irtoavat bändiltä hienosti, kun eri tasoja ja kerroksia isketään pikkuhiljaa päällekkäin. Nelikon heikoin veto, hieman hajanainen The Floor, rikkoo palettia, mutta esimerkiksi Paradigm Shift -instrumentaali on hienovaraisuudessaan ja vähäeleisyydessään hienoa kuunneltavaa.

Hämmentäviä 3D-kansia myöten Radar on tehnyt taas laadukasta ja ammattitaitoista työtä, joka ei kuitenkaan jää tylsänpuoleisen suorittamisen puolelle. Toivon mukaan A Black Shade of Neon avaa uusia ovia yhtyeelle.